Tietoa Helsingistä

Helsingissä voit matkustaa HSL:n lipulla kaikissa busseissalähijunissaraitiovaunuissametrossa ja Suomenlinnan lautalla. Reittiopas-palvelusta voit hakea tietoa reiteistä pääkaupunkiseudulla. Palvelu neuvoomiten voit päästä julkisilla liikennevälineillä paikasta toiseen.

Julkinen liikenne HSL-alueella

Helsingin seudun alueella voit matkustaa HSL-kortillaHSL-sovelluksella tai lähimaksulla. Ennen kuin hankit HSL-kortinsinun täytyy rekisteröityä vakinaiseksi asukkaaksi johonkin HSL-alueen kuntaan. Voit ostaa HSL-kortin HSL:n palvelupisteeltä Pasilasta tai kunnan omalta infopisteeltä. Ota mukaan henkilöllisyystodistus.

HSL-sovelluksella voit ostaa esimerkiksi kertalippuja ja kausilippuja. Voit ostaa lippuja HSL-sovelluksessajos sinulla on suomalaiset verkkopankkitunnukset. Sovelluksen avulla voit suunnitella matkareittejä ja seurata ilmoituksia liikennehäiriöistä. Lataa ilmainen sovellus Google Playsta tai AppStoresta. Lisätietoja saat HSL:n verkkosivuilta.

Pyöräily ja kävely

Helsingissä on paljon pyöräteitä. Jos haluat kävellä tai liikkua polkupyörällävoit hakea sopivan reitin Reittiopas-palvelusta. HelsingissäEspoossa ja Vantaalla on myös kaupunkipyöriäjotka voit ottaa käyttöösi lyhyitä matkoja varten. Lisätietoa kaupunkipyöristä saat HSL:n verkkosivuilta.

Auto ja lentoliikenne

Monilla metroasemilla ja rautatieasemilla on mahdollista pysäköidä auto maksutta ja jatkaa matkaa julkisilla liikennevälineillä.

Helsingistä on hyvät maantieyhteydet eri puolille Suomea. Lähin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema.

Tietoa koko Suomen liikenteestä löydät InfoFinlandin sivulta Liikenne Suomessa.

Helsingin asioista päättää kaupunginvaltuusto. Sen jäsenet edustavat eri poliittisia ryhmiä. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi kuntavaaleissa. Voit seurata valtuuston kokouksia ja saada lisää tietoa päätöksenteosta Helsinki-kanavalta tai kaupungin verkkosivuilta.

Pormestari ja kaupungin toimijat järjestävät asukkaille eri puolilla Helsinkiä asukasiltojajoissa kerrotaan ja keskustellaan kaupungin asioista.

Voit myös itse vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkeä tapa vaikuttaa. Voit myös osallistua kaupungin kehittämiseen erilaisten sähköisten kanavien kautta. Esimerkiksi Helsingin sivuilla on valmis lomake eli palautejärjestelmä. Sen kautta voit lähettää kaupungille kysymyksiä ja ehdotuksia tai antaa palautetta.

Lisäksi asuinalueellasi toimii kaupungin yhteyshenkilö eli stadiluotsijoka voi auttaa viemään ehdotuksesi eteenpäin. Lisätietoa stadiluotseista ja heidän yhteystietonsa löydät Helsingin kaupungin verkkosivuilta.

Helsinki käyttää 10 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ehdotusten toteuttamiseen. OmaStadi tarkoittaaettä voit ehdottaa ja äänestää asioistajotka omalle alueelle toteutetaan. Hyvä ehdotus tekee kaupungista viihtyisäntoimivan ja hauskan meille kaikille.

Helsingissä ja Helsingin seudulla toimii hyvin monia uskonnollisia yhteisöitä. Helsingissä on monen eri uskontokunnan pyhäkköjä sekä lisäksi erilaisia toimintakeskuksia. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.

Lue lisää: Kulttuurit ja uskonnot Suomessa.

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin nykyisen Vanhankaupunginkosken rannalle määräämällä 12.6.1550 muiden kaupunkien asukkaita muuttamaan Helsinkiin. Suomi oli silloin osa Ruotsia.

Kustaa Vaasa halusi tehdä Helsingistä Tallinnan kanssa kilpailevan kauppakaupunginja sinne muutti myös hollantilaisia ja saksalaisia kauppiaita. Pian Ruotsi valloitti Tallinnanja Helsingistä tuli sotakaupunkijonka sataman kautta vietiin sotilaita ensin Baltian ja 1630-luvulla 30-vuotiseen sotaan Saksan alueelle.

Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Ensimmäiset 200 vuotta se oli vaatimaton pikkukaupunki.

Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1710 rutto surmasi kaksi kolmasosaa Helsingin asukkaista. Venäjä miehitti Helsinkiä kahdesti 1700-luvullakun Ruotsi ja Venäjä sotivat toisiaan vastaan.

Vuonna 1748 Helsingin edustan saarille alettiin rakentaa Viaporin (ruots. Sveaborg"Ruotsin linna") merilinnoitustanykyistä Suomenlinnaa. Linnoituksen rakentaminen toi pieneen kaupunkiin lisää asukkaitaja myös kaupankäynti vilkastui.

Ruotsi menetti maan itäosan Venäjälle vuosien 1808−1809 sodassa. Helsingin ja Viaporin venäläiset valloittivat vuonna 1808ja sodan aikana kaupunki paloi.

Venäjä teki valloittamastaan alueesta itsehallinnollisen Suomen suuriruhtinaskunnan. Vuonna 1812 keisari Aleksanteri I korotti Helsingin Suomen pääkaupungiksi. Samalla alettiin rakentaa Helsingin empire-tyylistä keskustaajonka rakennuksiin uuden suuriruhtinaskunnan tärkeät instituutiot sijoittuivat. Myös yliopisto siirrettiin vuonna 1828 Turusta Helsinkiin.

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917Helsingistä tuli Suomen tasavallan pääkaupunki. Tammikuussa 1918 Helsingissä otti vallan punakaartijoka edusti työväestöä. Samaan aikaan porvaristoa ja talonpoikia edustavat valkoiset joukot järjestäytyivät Pohjanmaallaja alkoi sisällissota. Huhtikuussa Suomeen tulleet saksalaiset joukot valloittivat Helsingin valkoisille.

Toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1944 Neuvostoliitto pommitti Helsinkiämutta hyvän ilmapuolustuksen ansiosta kaupunki kärsi vain lieviä tuhoja.

Vuonna 1946 Helsinkiin liitettiin uusia alueitaja kaupungin pinta-ala kasvoi melkein kahdeksankertaiseksi. Kaupungin väestö kasvoi nopeastija kaupunkiin liitetyille alueille rakennettiin 1950−1980-luvulla monia uusia esikaupunkeja.

Helsinki-päivää vietetään joka vuosi kaupungin perustamispäivänä 12.6. Eri puolilla Helsinkiä on silloin paljon erilaisia tapahtumia.